Veera katsoi Leoa ja sanoi:

-Niin minäkin sinua.

Kummatkin tiesivät mitä toinen tarkoitti ja tunne heillä oli tietysti sama. He suutelivat vielä kerran ja samassa Noa ilmestyi nurkan takaa. Hän yllätti Veeran ja Leon ja katsoi heitä ihmeissään.

-Hyi vittu, mitä kuolausta! Noa huusi ja jäi seisomaan paikalleen.

Veera ja Leo katsoivat toisiaan ja sitten Noaa. he seisoivat aivan suorina vierekkäin ja ajattelivat mitä seuraavaksi. Hetken oli aivan hiljaista, mutta senkin rikkoi poliisiauton sireeni.  Veera ja Leo juoksivat äkkiä katsomaan mistä on kyse ja huomasivat maassa miehen. Se oli ravintolan kauppias, joka seisoi lähes elottomana kävelytiellä. Poliisi ja ambulanssi olivat tulleet paikalle. Poliisi kysyi silminnäkiöiltä, mutta kukaan ei ollut nähnyt mitään.

-Mennään äkkiä meille! Mua pelottaa!  Veera huusi, ja he lähtivät juoksemaan Veeran taloa kohti.

kun he olivat päässet perille, he menivät Veeran huoneeseen. He istahtivat sängylle. Yhtä-äkkiä Leo kaatoi Veeran sängylle ja suuteli tätä.

-Onneksi äiti ja isä ei oo kotona. Veera ajatteli.

Samassa ovelta kuului pamahdus.

-Äiti! Veera huusi innoissaan ja nousi sängystä.

-Mitä sill on välii? Leo ihmetteli.

-Ei mitään. ajattelin vaan, et se ei oo vie nähny sua. Se varmaan haluis tavata sut! Veera sanoi.

-Jjooo niin kai.

He menivät alakertaan ja Veera esitteli Leon äidilleen. Leo jäi heille syömään ja kaiken lisäksi vielä yöksi.

Kun oli ilta, Veera ja Leo menivät nukkumaan.

-Öit. Veera sanoi.

-Öit. Leo vastasi.

Kun Veera oli nukahtanut, Leo meni hänen viereensä nukkumaan.

Aamulla herätessään, Veera ihmetteli, mikse he olivat lattialla.

Leo sanoi, että Veera oli tippunut yöllä sängystä. He menivät aamupalalle.

Kun he menivät kouluun, he kiersivät kahvilan kautta. Taas kerran kahvilan edessä seisoi kuollut ihminen. Veera meni katsomaan kuka se oli.

-Eiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii! Veera huusi.